« »

Tappava katarsis

7 kommenttia Kirjoitettu tammikuu 24, 2010 Muokattu tammikuu 10, 2016

Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?”[1] Ylipappi Kaifas

Iskender – tselebin tavattoman kohun herättänyt teloitus puhdisti kuitenkin ilman Bagdadissa…

Mika Waltari. Mikael Hakim,[2]

Syntipukin uhraaminen on aikojen alussa ollut spontaania, Kulttuurien kehittyessä se muuttui rituaaliseksi. Uhrikulttuurin purkauduttua syntipukkimekanismi on taas siirtynyt spontaanille ja vaikeammin hallittavalle tasolle. Emme enää kivitä, syökse alas jyrkänteeltä, heitä tuleen, hukuta veteen tai hirtä puuhun – ainakaan konkreettisessa mielessä. Uhraamiselle löytyy vähemmän fyysisiä mutta yhtä julmia muotoja. Ulos nauraminen, yhteydestä erottaminen, kollektiivinen selän kääntäminen, julkinen nöyryyttäminen, läpi katsominen jne, ovat sivistyneempiä versioita alkumurhasta, yhden uhraamisesta kaikkien puolesta.

Koko prosessin kuvaamista kömpelöittää se, ettei meillä ole syntipukista verbimuotoa.[3] Scapegoating ei valitettavasti käänny syntipukkaamiseksi, vaikka se olisi mainio sana kuvaamaan arjen alkukantaisinta väkivaltaa. Yhteisön synnit pukataan yhden kannettavaksi ja sen jälkeen syntien kantaja pukataan ulos yhteisöstä. Jäljelle jääneiden yhteishenki on taas hetken aikaa hyvä. Sitä on syntipukkaaminen. Sana taitaa kuitenkin kuulostaa liian huvittavalta niin julman todellisuuden kuvaamiseksi. Siksi minun täytyy jatkaa ilman sitä.

Muinaisessa Kreikassa Ateena ja muut suuret kaupungit elättivät kodittomia sivullisia, koska heitä tarvittiin uhreina villeissä Dionysialaisissa juhlissa, joissa heidät rituaalisesti kidutettiin ja hakattiin kuoliaiksi. Tätä uhrivarantoa tarvittiin myös kaupunkia kohtaavan sisäisen kriisin tai ulkoisen vaaran uhatessa. He olivat osa kaupunkien lääkevarastoa. Heihin kohdistettu hallittu annos väkivaltaa toimi yhteisön kannalta parantavana lääkkeenä pharmakoi.[4]

Kreikan kielen sana catharma, tarkoitti alun perin pahalaatuista objektia, joka rituaalisesti ajettiin ulos. Sen jälkeen sillä alettiin tarkoittaa rituaalisesti surmattua ihmisuhria. Kun yhteisöllinen kriisi huipentui, ja kriisin kuviteltu aiheuttaja katharma tai pharmakos uhrattiin, siitä seurasi jotain käsittämättömän hyvää. Tätä väkivaltaisen uhraamisen hyvää seurausta kuvattiin sanalla katharsis.[5] Uhri oli ulostettu kollektiivisen mahavaivan aiheuttajana ja hänen poistumisensa systeemistä koettiin suurena helpotuksena.

Aristoteles käytti samaa sanaa kuvatessaan kreikkalaisen draaman loppukohtauksen yleisössä aiheuttamaa tunteiden purkausta. Psykologiassa katarsiksella tarkoitetaan helpottavaa ja puhdistavaa tunteenpurkausta. Psykodraamassa raivoa voi purkaa maksimaalisella voimalla elottomaan sijaiskohteeseen, jota ainakin minun koulutukseni aikana kutsuttiin syntipukiksi. Siitä seuraa puhdistunut ja helpottunut olo.[6]

Kollektiivinen päätöksentekoprosessi voi myös olla hyvin kataraktinen. Mitä kiivaammin yhtiöiden ja yhteisöjen hallitukset pyrkivät yksimielisiin ratkaisuihin, sitä enemmän pöytä, jonka ympärille he kokoontuvat alkaa muistuttaa alttaria. Päätös on vahva sana. Jokin saatetaan loppuun. Latinaksi decidere tarkoittaa myös pois heittämistä tai leikkaamista.[7] Useimmiten yhtenäinen päätös saadaan aikaan vain suurin uhrauksin.  Kun kaikki vihdoin suostuvat kipeisiin leikkauksiin, välttämättömiin lopettamisiin ja väistämättömiin erottamisiin, päättäjien olo yleensä helpottuu. Uhraukset on tehty ja yhtenäisyys on saavutettu taas vähäksi aikaa eteenpäin. Samat päätökset voi tietenkin tehdä avoimesti erimielisinä ja sisäisesti ristiriitaisina, niukalla äänten enemmistöllä. Sellaiset päätösten ovat yleensä paljon vastuullisempia ja realistisempia.

Kun Girard valittiin ranskan akatemiaan, yli 40 kirjaa kirjoittanut filosofi, Michel Serres, piti juhlapuheen, jossa hän tunnisti tämänkin rituaalin sukulaisuuden alkumurhaan. Ehdokkaiden nimi kirjoitetaan savipalasiin. Ne muistuttivat alkuperäisestä kivittämisestä.

”Samoista kivistä olemme rakentaneet kaupunkimme, talomme ja monumenttimme… Sinun ansioistasi näen ensimmäistä kertaa elämässäni tämä seremonian arkaaisen ja primitiivisen ulottuvuuden ”[8] Sen jälkeen hän siirtyy kuvaamaan akatemian valintaprosessin muita yksityiskohtia, jotka sekä toistavat että salaavat alkuperäistä syntipukkiuhraamista.

Ei syntipukkidynamiikkaa kukaan ole keksinyt, eikä lynkkausjoukkoa yleensä kukaan johda. Temppeleihin siistityt väkivaltarituaalit syntyivät kuin itsestään, tai jumalilta saatujen ohjeiden mukaan. Tämä kaikkien kulttuurien pohjalla oleva väkivallan kontrollimenetelmä on kuitenkin aina toiminut yhtä ennustettavasti. Uhri voi olla satunnaisesti valittu, mutta uhriuteen ja sitä seuraavaan järjestykseen johtava mekanismi on aina sama. Uskonnot ja myytit ovat näyttäneet erilaisilta, mutta niiden ytimessä on ollut sama pahuus, väkivaltainen pyhä. Vaikka evankeliumit ovat valaisseet meitä jo pari tuhatta vuotta, mekanismi toimii edelleen myös kristikunnan sisällä. Väkivaltaisella pyhällä on aina yhtä hypnoottinen ja sokaiseva valta siihen osallistuviin. Maailmassa on edelleen paljon militaristista hyvyyttä. Sillä on voi olla fanaattisen uskonnollisuuden muodot, mutta yhtä lailla kaupalliset ja poliittiset hahmot.

Syntipukkimekanismista voi herätä, mutta siitä voi olla vaikea perääntyä. Herääminen haastaa meidät aina väkivallan keskiöön, uhrin vierelle, uhrin puolelle, itse mahdollisiksi uhreiksi. Aikojen alusta voimassa ollut pyhän ja väkivallan liitto purkautuu vasta kun uhrista tulee lähimmäinen.


[1] Joh. 18:49,50

[2] Waltari Mika, Mikael Hakim, WSOY 2002, s. 823.

[3] Sama puutos on ainakin ruotsissa ja saksassa. Miten mahtaa olla muiden kielten?

[4] Girard. I See Satan Fall… s. 76.

[5] Gebauer Gunter and Wolf Christoph. Mimesis Culture Art Society.. s. 260

[6] Katarsis kuuluu tämän päivän terapeuttiseen ammattisanastoon ja tarkoittaa siinä voimakasta ja vapauttavaa tunteenpurkausta. Yleensä se liittyy johonkin vanhaan ristiriitaan, jonka herättämät tunteet pääsevät vihdoin purkautumaan terapeuttisesti myötämielisessä ympäristössä. Psykodraamassa katarssis on päähenkilötyöskentelyn yksi keskeisimpiä tavoitteita. Usein se koetaan apuhenkilön avulla, joka eläytyy vihan vastaanottajan rooliin. Jos pelkät sanat eivät tunnu riittävän, katarssista vahvistetaan fyysisellä ilmaisulla. Agressio puretaan paperipampulla tuoliin tai sitä varten erityisesti rakennettuun tukevaan telineeseen, jota usein kutsutaan syntipukiksi.

Psykologisessa sanastossa katarssis on käännetty siististi tarkoittamaan vain puhdistautumista. Se ei tee oikeutta sanan väkivaltaiselle alku merkitykselle, vaikka käytännössä terapeuttisena pidettävä katarssis on usein maksimaalisen väkivaltainen tapahtuma. Olen alkanut epäillä sen terapeuttista merkitystä ja sen puhdistavaa vaikutusta.

[7] Grote Jim & McGeeney John. Clever as Serpents. Business Ethics and Office Politics 58

[8] Goodhart Sandor, Jorgensen Jorgen, Ryba Tom, Williams James toimittajat. For Rene Girard. Essays in Friendship and in Truth. Michigan Stater University Press. 2009. s. 2.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
« »

7 Kommenttia

  1. Jussi Piitulainen
    Kirjoitettu tammikuu 24, 2010 kello 18:02 | Suora linkki kommenttiin

    Minusta tuntuu, että ihan kelvollinen syntipukiksi tekemistä tarkoittava sana on tämä, mitä jo käytät: uhrata, uhraaminen. Toki uhraaminen voi tarkoittaa muutakin (jostain omasta luopumista jonkin hyväksi) mutta asiayhteydessä sana siis tuntuu minusta toimivan myös syntipukkaamisena.

  2. Nina
    Kirjoitettu tammikuu 29, 2010 kello 12:37 | Suora linkki kommenttiin

    Viimeinen lauseesi: ”Aikojen alusta voimassa ollut pyhän ja väkivallan liitto purkautuu vasta kun uhrista tulee lähimmäinen”..Tämän uhraamisen lopettamiseksi Isä Lähetti meille Poikansa. Jotta uhraaminen loppuisi. Jotta jokainen veljemme ja sisaremme olisi meille Lähimmäinen. Tule jo valoon…

  3. Jaakko K
    Kirjoitettu huhtikuu 14, 2010 kello 17:33 | Suora linkki kommenttiin

    Satuinpa tuossa joitakin päiviä sitten lukemaan Silvia Hosseinin girard-vaikutteisen tulkinnan Leonard Cohenin kappaleesta Story of Isaac. (Tulkinta löytyy täältä: http://www.mustekala.info/node/1484 ) Siinä Hosseini käytti termiä syntipukittaminen. On sekin kyllä hieman kömpelö sana, mutta minusta sentää hieman vähemmän koominen kuin syntipukkaaminen.

    Lisäksi Hosseini käytti sanaa syntipukkimenetelmä sanan syntipukkimekanismi sijasta. Minusta sana menetelmä antaa kyllä kuvan, että kyse olisi ikään kuin jostakin tietoisesta toimintamallista, jota yhteisö tietoisesti hyödyntää. Syntipukkimekanismissa kai kysymys kuitenkin lienee ensisijaisesti ilmiöstä, joka tapahtuu ilman yhteisön täyttä tietoisuutta siitä, mitä he oikeastaan tekevät ja ennen kaikkea miksi.

    Heh, no enpä tiedä onko nämä sen parempia sanoja, mutta raportoinpa tänne, kun satuin törmäämään erilaisiin versioihin.

    t. ”Jaakko X”, joka nyt siirtyy käyttämään nimimerkkiä ”Jaakko K” yhtenäistääkseen nimimerkkikäytäntöjään satunnaisissa blogeihinkommentoinneissaan.

    • Kirjoitettu huhtikuu 15, 2010 kello 00:37 | Suora linkki kommenttiin

      ”When it all comes down to dust
      I will kill you if I must, ”
      Leonard Cohen
      Näin valitettavasti taitaa olla. Kiitos tästä linkistä. Silvia Hosseinin tulkinta Cohenin kappaleesta oli erinomainen. Itse olen jo kirjoittanut alustavan kommentaariversion samasta kertomuksesta. Tämä kommentti tulee jouduttamaan sen artikkelin viimeistelyä ja julkaisemista.

  4. Kirjoitettu kesäkuu 16, 2010 kello 10:48 | Suora linkki kommenttiin

    Hyvä huomio, Jaakko K. Ehkä tuo menetelmä-sanan käyttö oli minulta lapsus. Toisaalta jotkin kirjallisuuden ja elokuvien esimerkit osoittavat, että syntipukittamista käytetään myös toisinaan tietoisena menetelmänä, ja usein uhraamiseen johtava prosessi vaikuttaa ainakin jälkikäteen tarkasteltuna, jos ei tietoiselta, ainakin hyvin harkitulta ja järjestelmälliseltä. Täytyy kuitenkin jatkossa kiinnittää sananvalintaan huomiota.

  5. Jaakko K
    Kirjoitettu kesäkuu 29, 2010 kello 00:17 | Suora linkki kommenttiin

    Jep, varmasti tuo menetelmä-sanakin on hyvä monessa tilanteessa.

    Äkkiseltään tulisi mieleen esim. täällä TeoBlogissakin esiintynyt ylipappi Kaifas, joka yllytti aika suoraan syntipukittamiseen tai ainakin yhden uhraamiseen monien puolesta. Kaifashan sanoi: “Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Aika kyynisen tietoiselta kuulostaa.

    Mainitaanpa vielä, että että itse siis en ole mitenkään perusteellisesti Girardin teoksiin perehtynyt, joten minun ”terminologiakritiikkini” nyt oli vain sellaista kevyttä mutuilua. 🙂

  6. Kirjoitettu heinäkuu 4, 2010 kello 19:18 | Suora linkki kommenttiin

    Jaakko, pidän rakentavaa palautettasi arvokkaana. 🙂

Kommentoi

Sähköpostisi tulee aina pysymään salassa, emmekä näytä sitä julkisesti. Pakolliset kentät ovat merkitty *

* *

Sisällysluettelo

  • Viimeisimmät kommentit

    • Salla sanoi 2 kuukautta sitten:
      https://forums.catholic.com/showthread.php?t=89182 New Catholic Encyclopedia (2003): “Mortification. The deliberate restraint that one places on na... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 2 kuukautta sitten:
      Aamen tuohon mitä sanot! Pseudo-Dionysioksen määrittelemän klassisen kolmi-vaiheisen tai -tasoisen matkan purgatio oli puhdistumisvaihe ja kiira... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Daniel Nylund sanoi 3 kuukautta sitten:
      ”Tästä näkökulmasta Lutherin anselmilaispohjainen ajatus on helpotus: jos pahuus vaatii sovituksen rankaisemalla, se rankaisu ja viha on jo kohd... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Jannu sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tässä hauska marssilaulu USA:n merijalkaväeltä: "One, two, three, four, every night we pray for war! Five, six, seven, eight, rape, kill, muti... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tuomas Akvinolaisen legitimoima erottelu ajallisista ja iankaikkisista rangaistuksista, mikä erottelu on edelleen voimassa katolisessa ajattelussa, o... Lutherin väkivaltainen Jumala

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit

  • Mimeettinen tartuntatilasto

    Sivulatauksia sitten 26.1.2009

  • 0186013