Aikalisä tarjoutui kun papit kertoivat Pilatukselle, että Jeesus villitsee mieliä ”Galileasta tänne asti”[1]
Näissä sanoissa Pilatus kuulee lampaan mentävän reiän. Naapurimaakunnan varttikuningas voisi tarjota hengähdystaukoa kiperään tilanteeseen. Samalla hän saisi tarkistettua, oliko vanhalla vihollisella mitään aikeita puukottaa häntä selkään. Tässä maassa ystävätkin kantoivat tikaria viitan alla.
Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, sillä tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa.[2]
Kysymys syytetyn kotipaikasta kuului jokaisen tuomarin alkukysymyksiin. Hänen oli varmistettava, ettei lähtisi tuomitsemaan kenenkään toisen hallinta-alueen kansalaista. Herodes Antipas oli tosin Pilatuksen alamainen, mutta oli silti oikeutettu tuomitsemaan oman maakuntansa kansalaisia, ainakin jos rikokset oli tehty hänen hallintoalueellaan. Jeesus oli kuitenkin vakavimmat rikoksensa tehnyt pääkaupungissa ja vieläpä sen pyhimmässä paikassa. Pilatuksella oli itsestään selvä oikeus tuomita Jeesus oman hallinta-alueensa rikollisena. Mutta jos Herodes innostuisi asiasta, niin hän saisi Pilatuksen puolesta ottaa Jeesuksen Galileaan tuomittavaksi. Ei tarvitsisi vaarantaa pääsiäisjuhlaa. Se tuskin antaisi Herodeksella mitään mahdollisuuksia Jerusalemissa astua Pilatuksen varpaille. Kerrankin Herodeksesta voisi olla jotain apua.
Kaikeksi onneksi Herodes oli tullut juhlien ajaksi Jerusalemiin. Ehkä hän sillä tavalla yritti todistaa alamaisilleen olevansa kaikesta huolimatta kunnon juutalainen. Monilla oli nimittäin suuria vaikeuksia sulattaa Johannes Kastajan mestaus. Jos Pilatus oli siitä edes kuullut, se ei kuulunut hänen ongelmiinsa. Nyt piti tehdä tälle ongelmalle jotain.
Niinpä Pilatus päätti lähettää Jeesuksen kaupungin toisella laidalla sijaitsevaan hasmonealaisten palatsiin, jossa Herodes piti majaa. Tulisipahan samalla siloteltua vanhoja diplomaattisia ongelmia Herodeksen kanssa. Hän arveli että turhamainen Herodes kokisi tämän hyvin mieluisana eleenä. Hän saisi vastoin kaikkia oletuksia kokea itsensä tärkeäsi ja tervetulleeksi vieraaksi valtakunnan pääkaupunkiin. Tietenkin hän vanhempana ja kokeneempana valtiomiehenä antaisi nuoremmalleen konsultaatioapua.
Ainoastaan Luukas kertoo tästä sinänsä vähämerkityksellisestä vierailusta Herodeksen luona. Ehkä hän mainitsee tämän, jotta kävisi täysin selväksi, ettei yksikään taho ollut syytön Jeesuksen tuomioon. Kaikki olivat siinä mukana. Näennäisesti suurimmilla auktoriteeteilla oli kuitenkin pienin merkitys tapahtumasarjassa, jota kuljetti eteenpäin koko ihmiskuntaa riivaava halu löytää syntipukki kaikille ongelmilleen.
Herodes ilahtui kovin nähdessään Jeesuksen, sillä hän oli jo pitkään halunnut tavata hänet. Hän oli kuullut Jeesuksesta ja toivoi, että tämä tekisi hänen nähtensä jonkin ihmeteon.[3]
Jos Herodeksen ilahtuminen ylipäänsä oli aitoa, siinä on täytynyt olla jotain hyvin helpottunutta. Olihan hän ehtinyt pelätä, että Jeesus oli mestauttamansa miehen haamu, kuolleista noussut Johannes Kostaja.[4]
Luukkaan mukaan Herodes oli omista syistään yrittänyt tapattaa Jeesuksenkin, silloin kun tämä vielä oli Galileassa. Murhasuunnitelma oli kuitenkin vuotanut hovista ja Jeesusta oli varoitettu ajoissa. Silloin Jeesus oli lähettänyt Herodekselle terveisiä:
Menkää ja sanokaa sille ketulle:.. – eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.[5]
Nyt he tapasivat toisensa Jerusalemissa. Vanha kettu sai mahdollisuuden varmistaa, että hänen pelkäämänsä mies todella tulisi tapetuksi.
Toivoiko Herodes tosiaan että Jeesus tekisi jonkun ihmeteon, vai oliko se vain hänen tapansa halventaa Jeesusta paljastamatta omaa pelkoaan? Ehkä hän vain pilkkasi sidottua miestä, joka ei pystynyt edes vapautumaan kahleistaan. Hänen Galileassa tekemänsä ihmeteotkin olivat varmaan vain taikauskoisen kansan levittämiä tyhjiä huhuja. Turhaan hän oli tätä miestä pelännyt.
Hän kyseli Jeesukselta kaikenlaista, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään.[6]
Muille kuulustelijoilleen Jeesus oli sanonut edes jotain. Herodeksen edessä hän vaikeni kokonaan. Ehkä Jeesuksenkin oli vaikea antaa anteeksi miehelle, joka oli juhlassaan rehvastellut Johannes kastajan katkaistulla päällä. Jos Herodes edes olisi kysynyt jotain vastaamisen arvoista, mutta kyseli kaikenlaista kuulostaa juuri sellaiselta keskustelunavaukselta, joka ei aiemminkaan ollut kiinnostanut Jeesusta.
Ylipapit ja lainopettajat, jotka olivat paikalla, syyttivät Jeesusta kiivaasti.[7]
Papisto esitti samat syytökset, jotka oli jo kertaalleen kerrottu Pilatukselle. Oli tietenkin nöyryyttävää tulla tänne lobbaamaan naapurimaakunnan kuningasta Jeesusta vastaan, vaikka tällä ei ollut minkäänlaista päätösvaltaa asiassa. Papit kuitenkin ymmärsivät, että Herodeksen kannatus heidän asialleen olisi tärkeä. Sen jälkeen Pilatuksen olisi entistäkin vaikeampi vastustaa heidän vaatimuksiaan. Jos Pilatus oli toivonut pääsevänsä pälkähästä, hän erehtyi pahasti.
Herodes oli helpottunut siitä että Jeesus ei enää palaisi Galileaan. Samalla hän oli saanut Herodeksen kanssa yhteisen ongelman ratkaistavaksi. Sekin helpotti, koska miehillä oli vanhoja kaunoja toisiaan kohtaan. Herodes ei siis missään tapauksessa haluaisi loukata isäntäänsä. Niinpä hän vain myötäili sitä minkä oletti Pilatuksen tahdoksi. Niinpä hän alkoi sotilaineen matkia paikalla olevien syyttäjien kiivasta halua nujertaa uhri.
Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat nyt kohdella Jeesusta halveksuvasti. Herodes teki Jeesuksesta pilkkaa puettamalla hänet komeaan pukuun, ja sitten hän lähetti Jeesuksen takaisin Pilatuksen luo[8].
Yksi tapa murtaa vangitun oma identiteetti on antaa tälle kunniallisen aseman symboleja ja pilkata niitä. Kapinallisille annetaan hetkeksi juuri ne vallan symbolit, joita vastaan ovat taistelleen. Heitä kohdellaan kuin valtiaita, joiden asemaa ovat tavoitelleet. Seuraavassa hetkessä heitä pilkataan ja lyödään kuin tautisia koiria. Herodes oli ymmärtänyt Jeesuksen yhtä väärin kuin tämän opetuslapset. Jeesushan ei koskaan ollut tavoitellut mitään kuninkaallista valtaa.
Osallistumalla Jeesuksen pilkkaamiseen rohkaisi Pilatusta jatkamaan vangin tuomitsemista. Pilatus osasi käyttää tilanteen hyväkseen, vaikkei ehkä saanutkaan naapurihallitsijalta aivan mitä oli tilannut. Alleviivaamalla Herodeksen suositusta, Pilatus saattoi väheksyä papistolta saamaansa vaatimusta. Hän ei missään tapauksessa halunnut näyttää mieheltä, joka oli Jerusalemin pappien talutushihnassa.
Pilatus on tämän kertomuksen ainoa yksilö, jolla on asemansa puolesta valta päättää Jeesuksen kohtalosta. Hän ei kuitenkaan uskaltanut käyttää sitä yksin, koska on itseään alempien valtojen pauloissa. Hän yritti siirtää vastuun yhden askeleen alemmas, toivomalla että Herodes tekisi valinnan hänen puolestaan. Mutta Herodes pelkäsi keisarin ja Pilatuksen lisäksi myös kansaa. Jeesuksen suurimmat tukijoukot tulivat hänen hallintoalueeltaan. Hän ei halunnut niistä mitään uutta päänsärkyä palattuaan takaisin Galileaan.
[1] Luuk 23:5.
[2] Luuk 23:6, 7.
[3] Luuk 23:8
[4] Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: ‘Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista.’” Mark 6:14-16
[5] Luuk 13:31, 32.
[6] Luuk 23:9,
[7] Luuk 23:9.
[8] Luuk 23:11.
Herodeksen ja Pilatuksen sotilaat kiusasivat Jeesusta yhtä julmasti kuin amerikkalaiset sotilaat militantteja muslimeja Abu Ghraibissa ja natsit juutalaisia Auschwitzissä. Mitä on ollut,sitä vastakin on;ja mitä on tapahtunut,sitä vastakin tapahtuu. Ei mitään uutta auringon alla. Alice Miller kirjoittaa,että kirkolliset ja maalliset pedagogit tarttuvat mustan pedagogiikan metodeihin välittääkseen lapsille etukäteen määrättyjä ihanteita. Vanhemmat pelkäävät,että heidän lapsensa joutuvat kärsimään,jos eivät sopeudu yhteiskuntaan. Mutta lapset,jotka on kasvatettu sopeutuneeksi,tottelevat kaikkia käskyjä kysymättä perusteluja. Heistä kasvaa hyviä sotilaita Herodesten,Habsburgien ja Hitlerien armeijoihin,mutta ei kunnon kristittyjä,jotka valitsevat mieluummin kalliin armon kuin lihan himot. Me elämme apokalyptisiä aikoja,joissa ihmiset vieläkin sulkevat silmänsä lasten pahoinpitelyn todellisilta seurauksilta.