Kun ilosanoma kauhistuttaa

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 3 kommenttia

Olemme nyt noin tuhat vuotta uskoneet Anselmin ja Lutherin pelastusteologiaan aivan kuin Jeesus itse olisi niin opettanut. Siitä on tullut niin dominoiva itsestään selvyys ja keskeinen osa roomalaiskatolista, protestanttista ja nykyistä karismaattista kristinuskoa, että on vaikeaa edes kuvitella kristinuskoa ilman sitä. Kaikki alkoi lankeemuksesta. Missä, milloin ja millä tavalla se on oikeassa historiassa tapahtunut, sitä ei kukaan tunnu tietävän, mutta syntiin ihminen kuitenkin lankesi ja joutui siksi tuomion alaiseksi ja eroon Jumalasta. Hänellä oli pyhässä raivossaan kaikki syyt lähettää meidät […]

Pelastus Jeesuksen jälkeen

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 2 kommenttia

Jeesus ei itse antanut mitään pelastusoppia tai selitystä siitä miksi hänen oli kuoltava. Hän vain ennusti kuolemansa väistämättömyyden ja välttämättömyyden selittämättä miksi niin tulisi käymään ja miten se muuttuisi pelastavaksi. Uudessa Testamentissa ei ole tiivistetty mitään yksinkertaista pelastuskaaviota. Pääsiäistapahtumat selitettiin osittain vanhan uhrikultin hengessä. Siitä saadun esiymmärryksen valossa jotkut tulkitsivat Jeesuksen Jumalan vaatimaksi uhriksi. Jumala oli sittenkin se vihainen ja kostonhaluinen osapuoli, joka halusi ja tarvitsi veriuhrin rauhoittuakseen ja voidakseen antaa anteeksi. Jeesuksesta tuli Jumalan viimeinen uhri, jonka jälkeen uusia […]

Jeesus pelasti meidät pelastuksesta

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 0 kommenttia

Jeesuksen vaikeudet alkoivat kun hän heti toimintansa aluksi uhmasi kansansa uskontoa ja uhritemppelin ehdotonta valtaa, julistamalla Jumalan varauksetonta anteeksiantoa halvaantuneelle miehelle viittamatta minkäänlaiseen  sijaisuhriuteen, ei menneisyydessä uhrattuun, ei nyt, eikä tulevaisuudessa uhrattavaan. Näin tehdessään, hän asetti kyseenalaiseksi, ei vain juutalaisen lain, vaan koko ihmiskunnan yhteisen uskon Jumalaan, jonka suopeus täytyy ostaa verellä. Näin anteliaasti anteeksiantavainen Jumala vie uskonnolta vallan erottaa saastaiset pyhistä, syntiset hurskaista, tuomitut armahdetuista ja Jumalan viholliset hänen lapsistaan. Yhdelläkään kansalla ei ole sellaista Jumalaa, joka noin vain […]

   Pelastuksen lyhyt historia

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 1 kommentti

1.              Ensimmäiset pelastajat olivat ihmisuhreja. Aikojen alussa ihmisen kehitys seurasi nopeutuvaa kykyä matkia. Kyky oppia matkimalla käynnisti kiihtyvät kehitysprosessin. Halusta itsessään tuli imitoimisen kohde ja ihminen alkoi yhä kiihkeämmin haluta toisen kaltaisuutta. Rene Girard kutsuu sitä mimeettiseksi haluksi. Eläimet eivät voineet olla haluamatta mitä ravinnokseen ja lisääntyäkseen tarvitsivat, mutta ihminen ei enää voinut olla haluamatta mitä toinen ihminen halusi. Halun malli muuttui kadehdituksi kilpailijaksi. Kilpailija muuttui viholliseksi. Viholliset alkoivat imitoida toistensa väkivaltaa ja tulivat näin lukkiutuneiksi väkivaltaiseen vuorovaikutukseen. Niin Homo […]

Väkivallan varjo teologiassa.

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 2 kommenttia

Sain kirkolta tilaustyönä puhua evankelioimistyöstä vastaaville menneisyyden varjoista. En tiedä mitä heillä oli mielessään, mutta valmistin kriittisen luennon kirkon pelastusteologiaan piilotetusta väkivallan varjosta. Alkuosa on tiivistelmää aiemmin TeoBlogissa julkaisemistani artikkeleista. Otsikosta Kun ilosanoma kauhistuttaa eteenpäin on täysin uutta materiaalia. Artikkeli on kokonaisuudessaan tämän otsikon alla. Jos haluat siitä perusteellisemman version, kannattaa lukea sama materiaali alaotsikoita avaamalla, alkaen tästä. Kunkin artikkelin lopussa on linkki seuraavaan otsikkoon. .                Pelastuksen lyhyt historia. 1.              Kaikkein ensimmäiset pelastajat olivat lynkattuja ihmisuhreja. Aikojen alussa ihmisen kehitys […]

Peter Abelardin rakastava Jumala

Kirjoitettu huhtikuu 9, 2016 0 kommenttia

Anselmin oppi sai ensimmäisen varteenotettavan kriitikkonsa heti seuraavan sukupolven ajattelijasta. Peter Abelard (1079-1142) oli vasta nuori opiskelija Notre Damen katedraalikoulussa Pariisissa, kun Anselm kirjoitti sovitusteoriaansa. Anselmin kuollessa kolmekymppinen Abelard oli ehtinyt tehdä häikäisevän tähdenlentouran aikansa tärkeimmäksi filosofiksi. Jo nuorena opiskelijana hän oli päihittänyt opettajansa filosofisissa väittelyissä ja onnistui kaatamaan siihen asti vallalla olleen filosofisen realismin. Hänen tarjoamaansa vaihtoehtoa kutsutaan edelleenkin konseptualismiksi. Tämä myöhäiskeskiajan Esa Saarinen perusti jo 22 -vuotiaana oppi-isiään ärsyttävän kilpailevan koulun, jonne virtasi tuhansia oppilaita kaikkialta Euroopasta. Abelardia […]

Yhteisyyden alku

Kirjoitettu maaliskuu 8, 2016 0 kommenttia

Totisesti olet hupsu mies etkä varmaan ole nähnyt lainkaan elämää, vaan olet kasvanut säkissä. Sillä ei ihminen voi elää, ellei hän tunne itseään toista ihmistä paremmaksi, eikä ole niin kurjaa ihmistä, ettei hän jossain asiassa tuntisi itseään toista ihmistä paremmaksi. Mika Waltari Sinuhe Egyptiläinen[1] Girardin mukaan Kristus on ainut ihminen, joka on kyennyt pitämään itsensä puhtaana ihmiskunnan pahimmasta kulkutaudista, toistensa halujen imitoinnista, keskinäisestä kilpailusta ja siitä poikivasta väkivallasta. Kristuksen piti olla ihminen, koska me kykenemme ymmärtämään oman todellisuutemme rakennetta vain […]

Sodasta sovintoon

Kirjoitettu maaliskuu 8, 2016 0 kommenttia

Kuoliko Jeesus pelastaakseen meidät siltä mikä tappoi hänet?[1] Ensimmäiset Jeesuksen seuraajat eivät julistaneet mitään pasifismia. Heille oli itsestään selvää, että väkivallan uhrina kuolleen Jeesuksen seuraaminen merkitsi vihollisen rakastamista henkensä uhalla. Alkukristityt ylittivät pelolla ja vaivalla oman kulttuurinsa rajoja ja kasvoivat muukalaisia hyväksyväksi seurakunnaksi, joka ei tuominnut ketään[2] mutta pysyi hyvin kriittisenä kaikkia niitä valtoja kohtaan, joiden hylkäämänä Jeesus kuoli. Vuosisatoja myöhemmin alkanut miekkalähetys merkitsi suurta kääntymystä takaisin normaaliin elämään. Joku alkuymmärrys Jeesuksen seuraamisen merkityksestä muuttui vastakohdakseen, kun risti muuttui sodassa […]

Uhrin kääntymys

Kirjoitettu maaliskuu 8, 2016 0 kommenttia

Jos Jeesus antautui kaikkien uhriksi jotta kenenkään ei enää tarvitsisi joutua uhriksi, se tarkoittaa myös sitä, että uhriksi hakeutuminen tai uhrin rooliin jääminen, on sekin väkivallan ylläpitämistä. Saattaa olla että Paavali ja jotkut Jeesuksen elämän ensimmäiset tulkitsijat ajattelivat alkuun, että Jeesuksen seuraaminen ja ”ristin kantaminen” tarkoittivat etsiytymistä kaikkiin hänen kokemiinsa vääryyksiin ja jopa hänen kuolemaansa. Uhrin rooli saattoi marttyyriuden aikana olla jopa glorifioitu, ennen kuin kristikunta alkoi ymmärtää, ettei Jeesuksen kärsimyskuolemaa itsessään ollut tarkoitus seurata. Myös uhriksi jääneen tulee kääntyä […]

Uhrin puolustaminen

Kirjoitettu maaliskuu 8, 2016 0 kommenttia

Ehkä ihmisyys alkoi siitä hetkestä kun uhri katsoi lynkkaajiaan silmiin, ja yksi kivittäjistä tai seivästäjistä pysähtyi vastaamaan katseeseen. Hän havahtui näkemään jotain pelottavan tuttua. Miten voi sanoitta kokea, että tuo voisin olla minä? Miten voi varauksetta jatkaa kivittämistä, jos lynkattavan pahuuden taika on rikkoutunut? Miten voi nukkua yönsä kylläisen pedon tyytyväisyydellä, jos tapetun silmät eivät unohdu? Uskon että kollektiivisen väkivallan uhri sytytti ensimmäisen ihmisyyden kipinän. Uhri tuotti muitakin ihmeitä. Se vapautti yhteisön hetkeksi keskinäisistä riidoista ja antoi ensimmäisen kokemuksen pelottavasta […]

8.9 Uhraamisen loppu

Kirjoitettu maaliskuu 8, 2016 0 kommenttia

Ensimmäisille kristityille “pelastus” ei todellakaan ollut mikään yksilökeskeinen survival-menetelmä, todeksi uskottava teologinen yhtälö, jonka ainoa tarkoitus oli varmistaa taivasosuus. Se oli kääntymys väkivaltaisista ja alistavista suhteista rakastaviin suhteisiin. Se oli kääntymys kostamisesta anteeksi antamiseen. Ei mitään pelastusta mielletty ilman syvästi ruoppaavaa moraalista mielen ja käytännön muutosta. Siksi paavi Franciscus oli oikeassa sanoessaan että ihminen, joka keskittyy rakentamaan muureja siltojen sijaan, ei ole kristitty.[1] Paavi asetti kahden valtakunnan lainalaisuudet kaikessa yksinkertaisuudessaan vastakkain: Joko kokoat tai hajotat. Joko etsit sovintoa kaikkien kanssa, […]

Mitä Jeesus tekisi?

Kirjoitettu maaliskuu 1, 2016 1 kommentti

Noin kymmenen ikäisenä istuin lämpimänä kesäaamuna isäni rakentamassa ja itse paikkaamassani kanootissa Pohjankurun sataman kaislikossa ja luin Charles Sheldonin kirjaa Mitä Jeesus tekisi? En muista siitä muuta kuin että se kertoi ihmisistä, jotka esittivät itselleen tämän kysymyksen. Yli puoli vuosisataa myöhemmin istun Pernjärven rannalla perustamassani Ystävyyden Majatalossa, edelleen miettien ja tutkien samaa kysymystä. Vaikka tämän tarinan kertominen vähän vaivaannuttaa, niin en ole vieläkään keksinyt tärkeämpää kysymystä elämässäni. Monta vääristynyttä vastausta olen tuohon kysymykseen säveltänyt elämäni aikana, mutta edelleen yritän löytää […]

Positiivinen mimesis

Kirjoitettu maaliskuu 1, 2016 0 kommenttia

Kuinka voi saada kokonaisen kulttuurin intohimot puhdistetuksi pyhitetystä väkivallasta ja syntipukkien tuottamisesta? Miten kristilliset kirkot voisivat lakata olemasta uskottomia omalle alkuperälleen ja ottamaan vakavasti itse tuottamiensa uhrien kohtalon?[1] Girard ei itse käsitellyt kovinkaan paljon positiivisen mimesiksen dynamiikkaa. Hän oli hyvä tekemään antropologisia analyyseja negatiivisen mimesiksen toiminnasta ja oli ehkä sen verran lumoutunut alkuperäisistä oivalluksistaan, että positiivisen mimesiksen käsittely jäi häneltä kesken. Mikään hyvyys ei lisääntyisi maailmassa jos hyvän jäljittelyä ei olisi. Olkoonkin että esimerkiksi auttamisen jäljittely voi intoutua vertailevasta kilpailusta, […]

Kilpailematon mimesis

Kirjoitettu maaliskuu 1, 2016 0 kommenttia

”Mimesiksen ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin tarpeeksi hyvä malli seurattavaksi. Kristinusko kutsuu meidät seuraamaan täydellisen hyvää Jumalaa. Jos emme sitä tee, altistamme itsemme kaikkein pahimmalle.”[1] Rene Girard. Oman torjuvan ja loukkaavan käytöksen perusteleminen toisen käytöksellä on maailman yksinkertaisin ja yleisin automaatio. Se toimii yhtä hyvin parisuhteessa kuin kansainvälisissä politiikassakin. Sen logiikka on niin vastustamaton ja kaikkien ymmärtämä, että tuntuisi suorastaan tyhmältä olla sitä seuraamatta. Ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu vihamieliseksi aivan mitättömistä virikkeistä. Tarvitaan vain pieni unohdus, tahaton ohitus tai […]

8.8 Seuraaminen

Kirjoitettu maaliskuu 1, 2016 0 kommenttia

Kreikkalaiset ja roomalaiset eivät koskaan ajatelleet, että heidän pitäisi imitoida jumaliaan tai seurata heidän esimerkkiään.  Ei heillä ollut mitään tuonpuoleista mallia seurattavaksi. Vaikka jumalat olivatkin ilmestyneet ihmisten maailmassa, ei heitä ollut tarkoitus seurata. Pari vuosituhatta myöhemmin Friedrich Nietzsche kuitenkin yritti seurata Dionysosta. Hän omaksui hyvin kristillisen opetuslapsiasenteen vaikka lähti toteuttamaan jotain kristinuskolle täysin vastakkaista. Mitä merkitsi sen tien kulkeminen, josta opetuslapset olivat pitkin matkaa Jeesusta varoittaneet? He elivät pelon maailmassa, jossa ylivoiman edessä on vain kaksi vaihtoehtoa: Joko taistelet vastaan […]

Sisällysluettelo

  • Viimeisimmät kommentit

    • Salla sanoi 2 viikkoa sitten:
      https://forums.catholic.com/showthread.php?t=89182 New Catholic Encyclopedia (2003): “Mortification. The deliberate restraint that one places on na... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 2 viikkoa sitten:
      Aamen tuohon mitä sanot! Pseudo-Dionysioksen määrittelemän klassisen kolmi-vaiheisen tai -tasoisen matkan purgatio oli puhdistumisvaihe ja kiira... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Daniel Nylund sanoi 3 viikkoa sitten:
      ”Tästä näkökulmasta Lutherin anselmilaispohjainen ajatus on helpotus: jos pahuus vaatii sovituksen rankaisemalla, se rankaisu ja viha on jo kohd... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Jannu sanoi 4 viikkoa sitten:
      Tässä hauska marssilaulu USA:n merijalkaväeltä: "One, two, three, four, every night we pray for war! Five, six, seven, eight, rape, kill, muti... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 1 kuukausi sitten:
      Tuomas Akvinolaisen legitimoima erottelu ajallisista ja iankaikkisista rangaistuksista, mikä erottelu on edelleen voimassa katolisessa ajattelussa, o... Lutherin väkivaltainen Jumala

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit