Juuri siksi ihmiset mieluummin keksivät irrationaalisia uhritulkintoja, jotka vapauttavat heidät omasta vastuustaan. Näiden argumenttien mukaan Jeesuksen Isä on edelleen väkivaltainen Jumala vaikka Jeesus nimenomaan väitti toista. René Girard[1] Krusifiksi kirkon alttarilla ei ole peiteltyä väkivallan oikeuttamista, vaan jatkuva muistutus Jumalan väkivallattomuudesta ja kaiken pyhitetyn terrorin vääryydestä.[2] Ristillä Jumala sanoutui lopullisesti irti siitä väkivallasta, jonka ihmiskunta oli vuosituhansien ajan projisoinut Jumalan ominaisuudeksi. Paradoksaalista kyllä, tämä oli sekä vakuuttavin että kaikkein käsittämättömin tapa viestiä Jumalan olemus ihmiskunnalle. Jeesus oli alusta loppuun asti […]
Rituaalit toistavat alkuperäistä uhria. Niiden toistaminen synnyttää instituutioita. Ainoastaan niiden avulla ihmiskunta on onnistunut lykkäämään apokalypsia. Rene Girard [1] Alkuperäinen pyhä oli yhteisön oma tuonpuoleisuuteen siirtämä kollektiivinen väkivalta.[2] Primitiivinen pyhä sai valtansa hylkäävän, poissulkevan ja murhaavan väkivallan pyhittämisestä. Sen jälkeen melkein kaikki johtajuus, päällikkyys, kuninkuus, sankaruus ja pappeus ovat perustuneet pahan väkivallan hallitsemiseen hyvän väkivallan kautta. Näkymätön ja pelottava pyhä on tarvinnut näkyviä ja yhtälailla pelottavia edustajia ihmisten joukossa. Kulttuurien koossapitävä voima on ollut pyhitetty väkivalta ja sen suorituspaikaksi varattu […]