Avainsana-arkisto: Risto Saarinen

16.3 Kateuden aika

Kirjoitettu joulukuu 21, 2016 0 kommenttia

Elämä on täynnä muistutuksia siitä mitä minulta puuttuu. Useimmat niistä tulevat minua vastaan toisten ihmisten muodossa. Jotkut heistä ovat vain varttituttuja Facebook kavereita, joita kadehdin, kuvittelemalla että heillä menee paremmin kuin minulla.[1] Siitä asti, kun muinaisihminen ja nykyihmisen lapsi oppivat vertaamaan itseään toiseen, kateus on ollut oleellinen osa hänen sosiaalista elämäänsä. Toisen aseman kadehtiminen ja siihen pyrkiminen on seurannut ihmistä alkulaumasta asti. Vuorovaikutustaitojen syventyessä ja kulttuurin rakentuessa laumaa suuremmaksi, kateuden muodot monipuolistuivat, mutta yksikään kulttuuri ei ole ollut kateudesta puhdas. […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Pelastus ja moraali

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 0 kommenttia

Uskonnon merkitys on Euroopan maisemissa vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti, mutta ei hengellisyyden eikä moraalisuuden merkitys. Mitä syyllisyys oli Anselmille ja Lutherille, sitä vihollinen on meille.[1] Mitä tehdä vihollisen kanssa, oli hän sitten koulukiusaaja, työpaikan juoru-ukko, pahin kilpailijani politiikassa, maahan muuttaja tai Isiksen terroristi? Kyvyttömyytemme rakastaa vihollisiamme pakottaa meidät tiedostamaan avuttomuutemme väkivallan edessä. On sääli, että se uskonto, jonka ydin paljastaa kodin, uskonnon ja kotimaan, imperiumin ja väkijoukon sidonnaisuuden poissulkevaan väkivaltaan on silti jotenkin kädetön väkivaltaproblematiikan käsittelyssä: Meillä on evankeliumeissa kaikkein […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Uhria vaativa Jumala?

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 1 kommentti

”Teologiset tulkinnat Jeesuksen kärsimästä rangaistuksesta voidaan palauttaa kahteen vaihtoehtoon: Joko Jeesus oli Jumalan rankaisema tai sitten Jumalan tarkoitus ei olut rangaista Jeesusta” Tommi Lehtonen[1] Jos Jeesus haastaa rakastamaan vihollisia ja antamaan heille anteeksi seitsemän kertaa seitsemänkymmentä kertaa, niin miksi Jumala ei voi antaa anteeksi vaatimatta jonkun maksamaan siitä hintaa tai kantamaan siitä rangaistuksen? [2] Eikö Isä itse seuraa Jeesuksen esimerkkiä? Oliko Jeesuksen viimeinen rukous ”Isä anna heille anteeksi?” vastahakoisesti anteeksiantavan Isän taivuttelua pyhästä vihastaan? Eikö Jeesuksen oma anteeksiantavaisuus ollutkaan ilmausta […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Pelastus Jeesuksen jälkeen

Kirjoitettu huhtikuu 16, 2016 2 kommenttia

Jeesus ei itse antanut mitään pelastusoppia tai selitystä siitä miksi hänen oli kuoltava. Hän vain ennusti kuolemansa väistämättömyyden ja välttämättömyyden selittämättä miksi niin tulisi käymään ja miten se muuttuisi pelastavaksi. Uudessa Testamentissa ei ole tiivistetty mitään yksinkertaista pelastuskaaviota. Pääsiäistapahtumat selitettiin osittain vanhan uhrikultin hengessä. Siitä saadun esiymmärryksen valossa jotkut tulkitsivat Jeesuksen Jumalan vaatimaksi uhriksi. Jumala oli sittenkin se vihainen ja kostonhaluinen osapuoli, joka halusi ja tarvitsi veriuhrin rauhoittuakseen ja voidakseen antaa anteeksi. Jeesuksesta tuli Jumalan viimeinen uhri, jonka jälkeen uusia […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kilpailematon mimesis

Kirjoitettu maaliskuu 1, 2016 0 kommenttia

”Mimesiksen ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin tarpeeksi hyvä malli seurattavaksi. Kristinusko kutsuu meidät seuraamaan täydellisen hyvää Jumalaa. Jos emme sitä tee, altistamme itsemme kaikkein pahimmalle.”[1] Rene Girard. Oman torjuvan ja loukkaavan käytöksen perusteleminen toisen käytöksellä on maailman yksinkertaisin ja yleisin automaatio. Se toimii yhtä hyvin parisuhteessa kuin kansainvälisissä politiikassakin. Sen logiikka on niin vastustamaton ja kaikkien ymmärtämä, että tuntuisi suorastaan tyhmältä olla sitä seuraamatta. Ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu vihamieliseksi aivan mitättömistä virikkeistä. Tarvitaan vain pieni unohdus, tahaton ohitus tai […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Väkivaltainen pyhä

Kirjoitettu tammikuu 29, 2010 6 kommenttia

Pyhä on väkivaltainen. Mutta jos uskonnollinen ihminen palvoo väkivaltaa, hän tekee sitä koska olettaa sen tuottavan rauhaa. Uskonnot ovat aina huolehtineet rauhasta, mutta niiden tavat tuottaa sitä eivät koskaan ole olleet täysin vapaita uhriväkivallasta. Rene Girard.[1] Pyhä on saanut alusta lähtien kaksijakoiset kasvot. Englannin kielen sana sacred tulee latinan kielen sanasta sacer, joka kreikaksi on krateos. Kummallakin alkukielellä pyhä tarkoittaa samanaikaisesti kirottua ja siunattua, kauhistuttavaa ja kiehtovaa, pimeää ja loistavaa, saastaista ja puhdasta. Etnologeille pyhän merkillinen paradoksaalisuus, ristiriitaisuus ja suorastaan […]

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kilpailevat halut

Kirjoitettu maaliskuu 5, 2009 0 kommenttia

Pidän aina kahta kokkia, koska keskinäinen taiteilijankateus yllyttää heidät sitä parempiin saavutuksiin. Mika Waltari[1] Muistan nolon episodin Girard opiskelujeni alkuvuosina. Pidin Ystävyyden Majatalossa pääsiäisseminaaria, jossa tarkastelimme evankeliumien tekstejä Girardin huomioita seuraten. Toisena yönä näin unen, joka paljasti aiheen ajankohtaisuuden omassa elämässäni. Unessa luin päivälehteä, johon joku oli kirjoittanut koko aukeaman kokoisen jutun Girardista. Artikkelin mukaan hän oli tutkinut Girardia jo 13 vuoden ajan ja päättänyt vihdoin alkaa kirjoittaa siitä. Aamulla muistin, kuinka räikeän vihreää kateutta olin unessa tuntenut. Minähän olin […]

Avainsanat: , , , , ,

Liian iso teoria

Kirjoitettu helmikuu 15, 2009 2 kommenttia

Girard on matkan varrella ollut akateemisissa piirissä oman teoriansa esimerkkitapaus – intellektuelli syntipukki.[1] Mistä se johtuu? Girard vastaa itse kysymykseen aika yksioikoisesti: Eri alojen tutkijoilla on taipumus nähdä minut ulkopuolisena, jolla ei ole mitään oikeutta puhua heidän alansa kysymyksistä.”[2] Girardin esittämät hypoteesit eivät herättäneet oppineiden vastareaktioita vain niiden sisällön, vaan niiden kattavuuden takia. Hänen poikkitieteellinen rohkeutensa ja suuria kokonaisuuksia hahmottava tyylinsä on suorastaan majesteettirikos vallitsevaa älyllistä kyynisyyttä ja tieteellistä nurkkakuntaisuutta vastaan. Hän uskalsi tutkia ja kirjoittaa kaikesta mikä häntä kiinnosti. […]

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Sisällysluettelo

  • Viimeisimmät kommentit

    • Salla sanoi 3 kuukautta sitten:
      https://forums.catholic.com/showthread.php?t=89182 New Catholic Encyclopedia (2003): “Mortification. The deliberate restraint that one places on na... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 3 kuukautta sitten:
      Aamen tuohon mitä sanot! Pseudo-Dionysioksen määrittelemän klassisen kolmi-vaiheisen tai -tasoisen matkan purgatio oli puhdistumisvaihe ja kiira... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Daniel Nylund sanoi 3 kuukautta sitten:
      ”Tästä näkökulmasta Lutherin anselmilaispohjainen ajatus on helpotus: jos pahuus vaatii sovituksen rankaisemalla, se rankaisu ja viha on jo kohd... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Jannu sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tässä hauska marssilaulu USA:n merijalkaväeltä: "One, two, three, four, every night we pray for war! Five, six, seven, eight, rape, kill, muti... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tuomas Akvinolaisen legitimoima erottelu ajallisista ja iankaikkisista rangaistuksista, mikä erottelu on edelleen voimassa katolisessa ajattelussa, o... Lutherin väkivaltainen Jumala

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit

  • Mimeettinen tartuntatilasto

    Sivulatauksia sitten 26.1.2009

  • 0187262