« »

Väkivallan pyhittäjä

3 kommenttia Kirjoitettu tammikuu 26, 2011 Muokattu tammikuu 10, 2016

Uskonto varjelee meitä väkivallalta ja väkivalta etsii itselleen suojapaikkaa uskonnosta.

René Girard[1]

Girardin mukaan uhrirituaali edellyttää perusteellista sosiologista ja teologista väärinkäsitystä. Uhraajien ei pidä ymmärtää uhraamisen historiallista taustaa eikä uhrin todellista merkitystä omalle yhteisölle. Heidän pitää uskoa, että rituaali on jumalten sanelema ja uhri on tarpeellinen vain heille. Tätä väärinkäsitystä varten myytit ovat olemassa.[2] Ne ylläpitävät ihmisten pelonsekaista kunnioitusta uhreja vaativia jumalia kohtaan.

Myytti toimii rituaalin kehystarinana ja antaa perusteet uhraamisen säännölliselle toistolle. Myyttiset kertomukset ja selitykset muuttavat uhraamisen kaikkien silmissä hyveelliseksi ja pyhäksi velvollisuudeksi johon kaikkien pitää osallistua ja jonka oikeutusta ei voi epäillä ilman kohtalokkaita seurauksia.

Myytin kautta rituaalisen väkivallan kulloinkin vallitseva muoto pyhittyy. Se antaa dramaattisen sisällön ja merkityksen tapahtumalle, joka muuten vaikuttaisi mielettömältä murhalta. Myytti onkin murhaajien luoma narratiivinen valhe, jonka valossa jokainen yhteisön jäsen “ymmärtää” mistä on kysymys, kun seuraavan uhrin vuoro tulee.

Myytti on rituaalien ja tabujen kerronnallinen versio. Yhdessä ne muodostavat yhteisöllisen identiteetin ytimen. Rituaalien ja myyttien kautta jokainen tunnistaa paikkansa yhteisössä.

Yksilömoraalisesta näkökulmasta katsottuna voimme nähdä kuinka Vanhassa Testamentissa Aabraham oli aikeissa murhata poikansa Iisakin. Sellainen tarina kansankunnan isästä kauhistuttaa meitä, mutta silloin vallalla ollut uhrikulttinen myytti pystyi sumentamaan jopa perheen sisällä tapahtuvan väkivallan todelliset kasvot.

Tässä kertomuksessa ihmisuhri korvautui eläimellä, mutta uhraamisen myyttinen kytkentä Jumalan hyvään tahtoon pysyi melkein samana vielä pitkään. Uhraaminen nähtiin elämän tuojana eikä kuoleman tuottamisena. Uhrikultissa murha tai tappo ei ole koskaan juuri sitä itseään.

Veren voima

Myyttien ohjaama mieli ei osannut pitää uhraamista tappamisena tai edes välttämättömänä pahana. Myyttien ansiosta uhraamisesta tuli palvonnan muoto, hurskauden ilmentymä, pyhä riitti. Veressä oli pelottavan pelastavaa voimaa.

Myytit ovat menneen maailman pelastuskertomuksia. Ne ovat pelastaneet yhteisön sen omalta väkivallalta siirtämällä sen tuonpuoleiseen maailmaan. Myytit pelastivat yhteisön myös itsetuhoiselta väkivallalta kanavoimalla se sijaisuhriin. Mytologinen uskonnollisuus on ollut tärkeä tekijä kulttuurin kehityksessä, kauhun tasapainon säilyttämisessä ja väkivallan rajaamisessa syntipukkeihin.

Myytit eivät ole tietoisia valheita, eivätkä ne sisällä suunniteltuja salakoodeja. Kyky lukea niitä voi olla samoista syistä vaikeaa, kuin kyky nähdä syntipukkimekanismin jäänteet omassa psyykessä ja arjessa.

Girard on teoriallaan tuonut haasteellisen ja suorastaan provokatiivisen lisän myyttien tutkimukseen. Jos hänen johtopäätöksensä pitävät lähestulkoonkaan paikkansa, kulttuuriantropologia on saattanut saada uuden tulkinnallisen avaimen, jonka avulla kansantarustojen aarteet voivat avautua myös ikkunoina ihmiskunnan esihistoriaan. Myytit eivät ehkä olekaan historiasta täysin vapautettuja mielikuvitustarinoita, vaan tärkeitä kosketuskohtia väkivaltaiseen uskontohistoriaamme.

Olisi mielenkiintoista soveltaa Girardin teoriaa myös Kalevalaan.


[1] Girard René. Violence and the Sacred. s. 24.

[2] Girard René. Violence and the Sacred. John Hopkins University Press. Baltimore. 1997 s. 7.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
« »

3 Kommenttia

  1. Hanna Mäkelä
    Kirjoitettu tammikuu 22, 2015 kello 01:19 | Suora linkki kommenttiin

    Ilmeisesti Merlijn de Smit on artikkelissaan ”A Girardian Reading of the Kullervo Legend” tehnyt juuri näin. En ole lukenut artikkelia, joten en tiedä käsitteleekö hän Kalevalan girardilaisesti kiintoisaa loppua Marjatan Kristus-”puolukkalapsesta”, joka häätää Väinämöisen yhteisöstä, jotta tämä veisi mukanaan vanhan pakanuuden. Toisaalta, samainen Jeesus-lapsen figuuri on paljastanut uhriväkivallan mekanismin estämällä oman murhansa vetoamalla Väinämöisen syntymään – tätäkään ei tapettu, vaikka oli saanut alkunsa epäilyttävässä sikiämisessä.

    • Daniel Nylund
      Kirjoitettu helmikuu 5, 2016 kello 06:32 | Suora linkki kommenttiin

      Onkohan kellään kyseistä julkaisua minulle antaa tai myydä. En löydä sitä mistään. Netin kautta minulla ei ole pääsyä sivuille ilman salasanaa.

      • Tuomas
        Kirjoitettu helmikuu 6, 2016 kello 17:53 | Suora linkki kommenttiin

        Minulla olisi antaa. Otan yhteyttä s-postitse.

        Kiitos muuten upeasta blogista!

Kommentoi

Sähköpostisi tulee aina pysymään salassa, emmekä näytä sitä julkisesti. Pakolliset kentät ovat merkitty *

* *

Sisällysluettelo

  • Viimeisimmät kommentit

    • Salla sanoi 2 kuukautta sitten:
      https://forums.catholic.com/showthread.php?t=89182 New Catholic Encyclopedia (2003): “Mortification. The deliberate restraint that one places on na... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 2 kuukautta sitten:
      Aamen tuohon mitä sanot! Pseudo-Dionysioksen määrittelemän klassisen kolmi-vaiheisen tai -tasoisen matkan purgatio oli puhdistumisvaihe ja kiira... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Daniel Nylund sanoi 3 kuukautta sitten:
      ”Tästä näkökulmasta Lutherin anselmilaispohjainen ajatus on helpotus: jos pahuus vaatii sovituksen rankaisemalla, se rankaisu ja viha on jo kohd... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Jannu sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tässä hauska marssilaulu USA:n merijalkaväeltä: "One, two, three, four, every night we pray for war! Five, six, seven, eight, rape, kill, muti... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 3 kuukautta sitten:
      Tuomas Akvinolaisen legitimoima erottelu ajallisista ja iankaikkisista rangaistuksista, mikä erottelu on edelleen voimassa katolisessa ajattelussa, o... Lutherin väkivaltainen Jumala

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit

  • Mimeettinen tartuntatilasto

    Sivulatauksia sitten 26.1.2009

  • 0186013