« »

Mimeettinen kilpailukehä

0 kommenttia Kirjoitettu 16.2.2011 Muokattu 10.1.2016

Joosef syntyi keskelle jokaisen perheterapeutin pahinta painajaista. Suvun historia on täynnä veljeskateutta, kieroilua, ahneutta, petosta, väkivaltaa, traagista rakkautta, hylkäämistä, Jumalan etsintää, pakoilua ja pelkoa. Jokainen teltta oli ladattu jännitteillä, katkerilla muistoilla ja piilokaunalla.

Ennen Joosefia perheessä oli patriarkka Jaakob, kymmenen poikaa, tuntematon määrä tyttöjä ja neljä vaimoa. Yksi vaimoista oli varsinaisen vaimokaupan kylkiäisenä saatu pakkopulla (Leea). Kaksi vaimoista ei oikeastaan ollut vaimoja ensinkään, vaan synnyttäviä kotiapulaisia (Silpa ja Bilha). Jaakobin suuri rakkaus, Raakel, oli pysynyt hedelmättömänä ja oli siksi sairaana kateudesta Leea kohtaan (joka muuten oli hänen isosiskonsa). Tähän asti syntyneet lapset nyt vain olivat Jaakobille olemassa, koska sellaista sattuu, kun samassa teltassa nukutaan. Naisethan taistelivat keskenään Jaakobin suosiosta synnyttämällä hänelle kilpaa lapsia. Mutta isännän maailma pyöri kokonaan hedelmättömän Raakelin ympärillä. Häneen Jaakob oli aikanaan rakastunut ensisilmäyksellä niin intohimoisesti, että syöksyi päistikkaa suutelemaan häntä ja puhkesi heti sen jälkeen hillittömään itkuun.[1]

Kyllä minäkin tiedän jotain monimutkaisesta ja repaleisesta yhteisöelämästä, mutta minun pahimmat painajaiseni ovat rauhoittavia iltasatuja tähän perheyhteisöön verrattuna.

Kun Raakel, kokeiltuaan lemmenmarjoja[2] ja vaikka mitä muita taikoja lopultakin tuli raskaaksi, aikaisemmin syntyneillä pojilla oli kaikki syy olla huolissaan asemastaan.

Ison kakaralauman jälkeen Jaakob saa vihdoin lapsen elämänsä kuningattaren kanssa. Riemulla ei ole rajaa. Joosef oli vanhan miehen iltatähti, kauan odotettu toiveitten täyttymys, suuren rakkauden ainut hedelmä. Tietenkin Joosefista tuli Jaakobin silmissä koko veljessarjan kruunu.

Joosef ei ollut vain lellikuopus, vaan myös potentiaalinen esikoinen. Kaikilla veljillä oli nimittäin hyvät syyt pelätä, että Jaakob ohittaisi normaalin perimäjärjestyksen ja nimittäisi Joosefin koko klaanin johtajaksi ja isänsä perinnön saajaksi. Jaakobin isoisä Abraham oli luvannut, että heistä kasvaisi vielä iso ja merkittävä kansa, jolle oli luvattu ihan oma maakin. Joosef oli kuitenkin se, johon Jaakob sijoitti suurimmat ja kalleimmat unelmansa. Vihdoin hän oli saanut jälkeläisen, jonka kautta voisi unelmoida mahtavia. Joosef syntyi luvattujen siunauksien täyttäjäksi.


[1] 1Moos. 29:9-11.

[2] 1Moos. 30:14,15.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
« »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Sisällysluettelo

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit

  • Mimeettinen tartuntatilasto

    Sivulatauksia sitten 26.1.2009

  • 0740411
  • Lahjoita

    Jos kirjoituksistani on ollut sinulle hyötyä, voit osoittaa kiitollisuutesi lahjoittamalla satunnaisesti tai säännöllisesti Ystävyyden Majatalossa tehtävään toipumistyöhön.

    Kohtaaminen ry:n tilille:
    Osuuspankki: FI81 5410 0220 4035 16
    viite: 7773

    Poliisihallituksen lupa nro RA/2020/470, koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Varoja käytetään kuntouttavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.

    KIITOS.