« »

Tuhlaajanainen

2 kommenttia Kirjoitettu maaliskuu 31, 2009 Muokattu maaliskuu 27, 2017

Jeesus vierailee talossa jossa, ei paljon vieraita oltu nähty. Isäntä oli sairautensa takia elänyt monta vuotta eristyksissä.

Kun Jeesus oli Betaniassa aterialla spitaalia sairastaneen Simonin talossa, sinne tuli nainen, jolla oli alabasteripullossa aitoa, hyvin kallista nardusöljyä. Hän rikkoi pullon ja vuodatti öljyn Jeesuksen päähän.[1]

Tuntematon nainen tunkeutui tai livahti koko miesjoukon läpi Jeesuksen luokse. Ennen kuin kukaan ehti estää, hän teki jotain sellaista mitä yksikään nainen ei aiemmin ollut tehnyt. Hän voiteli Jeesuksen kuin Juutalainen profeetta, joka on tunnistanut kuninkaan. Ele oli pöyristyttävä monestakin syystä. Ensinnäkin hän ylitti naisille kuuluvan reviirin tulemalla kutsumatta miesten seuraan. Toiseksikin hän toimi, kuin olisi saanut jumalallisen valtuuden voidella Jeesus kuninkaaksi. Kaikki tiesivät, ettei sellainen ollut mahdollista. Olkoon, että jotkut toivoivat Jeesuksesta messiaanista kuningasta, niin ei hän nyt ainakaan naisen voitelemana sellaiseksi voisi ryhtyä, eikä pitaalisen kotona, ei nyt, ei näin eikä tällä tavalla. Kuninkaaksi voidellaan temppelissä ja koko papiston läsnä ollessa. Kaikki mitä nainen teki, oli aivan väärin. Jostain syystä he kuitenkin ilmaisivat pöyristyksensä jostain aivan muusta:

Jotkut paheksuivat tätä ja sanoivat toisilleen: ”Millaista voiteen haaskausta! Sen olisi voinut myydä ja antaa rahat köyhille. Olisi siitä ainakin kolmesataa denaaria saanut.” He moittivat naista ankarin sanoin.[2]

Työläisen vuoden palkalla[3] olisi kieltämättä voinut ruokkia aika monta köyhää. Sen kuluttaminen tällä tavoin näytti kohtuuttomalta tuhlailulta.

Mutta Jeesus sanoi: ”Antakaa hänen olla. Miksi te pahoitatte hänen mielensä? Hän teki minulle hyvän teon.

Niin kuin aina, Jeesus puolustaa oikeudetonta naista miesten moralistiselta arvostelulta. Nainen oli osoittanut uskomatonta rohkeutta tunkeutuessaan luvatta miesten reviirille. Mistä ikinä oli inspiraationsa saanut, hän oli päätöksensä tehnyt jo kotonaan. Sellaisia pulloja ei kanneta mukana kaupungilla. Mitä ikinä nainen tajusi Jeesuksesta, tämä riitti oli valtavan rakkauden ja kunnioituksen osoitus. Hän oli yhtä vahva usko Jeesukseen kuin Jeesuksella näytti olevan naiseen. Luottamuksellaan hän taas kerran rikkoi häpeää ja sosiaalista syrjäytymistä ylläpitävää ylempi – alempi ja parempi – huonompi -asetelmaa.

Köyhät teillä on luonanne aina, ja te voitte tehdä heille hyvää milloin tahdotte,

Näitä kerjäläisen tasolle vajonneita köyhiä oli Jeesuksen aikana enemmän kuin meillä työttömiä.[4] Sekalaisesti työllistettyjä köyhiä oli monikertainen määrä, mutta nyt puhuttiin niistä, joiden elämä riippui työtätekevien köyhien ja omistajaluokan antamista almuista.

Jeesuksen kommentti köyhyyden loppumattomuudesta on tyly tuomio sille köyhyyttä luovalle ja ylläpitävälle sorrolle, jonka alla suurin osa maalaista eli. Jeesus kääntää hyvin tunnetun Mooseksen lupauksen sarkastisesti nurin:[5] ”Sen tähden teidän keskuudessanne ei pitäisi olla köyhiä, eikä heitä olekaan, jos vain[6]…” kansa noudattaa saamiaan käskyjä siitä, miten köyhiä kohdellaan.

Niin ei kuitenkaan ollut, koska uskonnollinen johto oli käyttänyt valtaansa väärin. Kansa eristettiin oikeudestaan käyttää maata ja rasitettiin kohtuuttomilla veroilla. Niin kauan kun Jumalan maa oli kuninkaallisen ja papillisen aristokratian omistuksessa, köyhiä oli ja tuli olemaan. Jeesus ei ollut koskaan syyllistänyt köyhiä heidän köyhyydestään, eikä tee sitä nytkään. Eivät he laiskuuttaan tai saamattomuuttaan olleet köyhiä

Ehkä Jeesus tässä tilanteessa näkee itsensäkin köyhänä ja suo siksikin naiselle oikeuden tehdä itselleen hyvää. Nainen ei puhu mitään, mutta hänellä näyttää olevan Jeesuksen kanssa sanaton yhteisymmärrys. Kumpikin tietävät, mistä tässä on kysymys.

mutta minua teillä ei aina ole. Hän teki minkä voi.

Jeesus oli tähän asti torjunut kaikki kuninkaaksi huudattamiset tai yritykset nähdä itsessään kuninkaallista Messiasta. Miksi hän nyt niin auliisti suostuu siihen, että tuntematon nainen voitelee hänet niin kuin profeetat aikoinaan tunnistivat ja siunasivat kuninkaita? Taas kerran hän ottaa vastaan kansan fanaattisen odotuksen, mutta kääntää sen nurin päin: Jos olen kuningas, olen kuoleva sellainen. enkö minä ole jo toistamiseen sanonut teille, että minut tullaan tappamaan, enkä aio sitä vastustaa.

Hän voiteli edeltä käsin minun ruumiini hautaamista varten.

Naisen kanssa hänellä näytti olevan sanaton yhteisymmärrys siitä mistä oli kysymys. Naisen tekemä rituaali muistutti selkeästi kuninkaan voitelua. Silti ilmassa ei ollut mitään minkäänlaista imperialistista paatosta.[7] Nainen antoi profeetallisen tunnustuksen kuninkaalle, josta oli samalla luopumassa. Hän ei voidellut militaristista valloittajaa, eikä hän millään lailla vastustanut Jeesuksen valitsemaa tietä. Nainen oli tullut sanomaan jäähyväiset aivan uudenlaiselle kuninkaalle. Jeesus puhuu niin kuin nainen olisi ymmärtänyt, että voitelu jollain lailla liittyi kuolemaan eikä kunniaan. Opetuslapset olivat puolestaan aina vastustaneet Jeesuksen ennustuksia kuolemastaan. Nyt he törmäsivät siihen jo ainakin viidennen kerran. Tämä voitelu oli kuin suolan hieromista pettymyksestä auenneisiin haavoihin. Se kirveli ja tuskastutti. Silti Luukkaan versiossa nainen on ainoa, joka tunnistaa asiat tarpeeksi selvästi vuodattaakseen kyyneleitä.

Totisesti: kaikkialla maailmassa, missä ikinä evankeliumin sanoma julistetaan, tullaan muistamaan myös tämä nainen ja kertomaan, mitä hän teki.”

Markukselle tämä nimetön nainen on ensimmäinen kristitty, ainoa, joka tässä vaiheessa tajusi edes jotain siitä, kuka Jeesus oikeasti oli ja miten häntä tultaisiin kohtelemaan. Hän ei kertomuksessa sanonut sanaakaan, mutta Jeesuksen mukaan hänestä tultaisiin puhumaan kaikkialla maailmassa.

Oli tulossa valtakunta, jossa kukaan ei olisi pohjimmiltaan toista parempi, kunniallisempi tai häpeällisempi. Olisi vain niitä, jotka kaiken keskellä suostuvat totuudelliseen ja rakkaudelliseen kohtaamiseen ja niitä, jotka eivät. Tämä nainen oli ehkä ensimmäinen sen valtakunnan jäsen.

Opetuslapsille tämä oli varmasti ahdistava vierailu. He eivät edelleenkään olleet valmiita mestarinsa kuolemaan, eivätkä siksi halunneet edes nähdä tai kuulla mitään siihen viittaava.

Päivä oli taipumassa iltaan. Jeesus ja opetuslapset hakeutuivat yöpaikalleen. Mutta Juudaksella oli vielä kiireellistä asiaa kaupunkiin.

[1] Mark 14:3-9. Matt 26:6-13. Luuk 7:36-50. Joh 12:1-8.

[2] Tämä kertomus esiintyy vähän eri muodossa kaikissa evankeliumeissa. Käsittelen muita versioita kun myöhemmin paneudun tarkemmin Juudaksen eri rooleihin evankeliumien kertomuksissa.

[3] Borg Marcus & Crossan John Dominic. The Last Week. s.104

[4] Jerome H. Neyrey Who Is Poor in the New Testament? University of Notre Dame. https://www3.nd.edu/~jneyrey1/Attitudes.html

[5] Herzog II. William R. Jesus, Justice and the Reign of God. s. 142

[6] 5Moos 15:4-6.

[7] Myers Ched. Binding the Strong Man. A Political Reading of Marks Story of Jesus. Orbis. Maryknoll. New York. 1988. s 359.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,
« »

2 Kommenttia

  1. otalla (Olli Tarma)
    Kirjoitettu maaliskuu 28, 2017 kello 17:45 | Suora linkki kommenttiin

    . Taas nappi juttu (se toi syntisen naisen teemaa paremmin ja selvemmin esiin nimeomaan selvemmin esiin ja anteeksi antoa eli armoa . . .

  2. Kyösti Nuttukontio
    Kirjoitettu kesäkuu 1, 2017 kello 19:48 | Suora linkki kommenttiin

    Kyyneleet silmissäni tätä luin. Kiitos.

Kommentoi

Sähköpostisi tulee aina pysymään salassa, emmekä näytä sitä julkisesti. Pakolliset kentät ovat merkitty *

* *

Sisällysluettelo

  • Viimeisimmät kommentit

    • Salla sanoi 2 viikkoa sitten:
      https://forums.catholic.com/showthread.php?t=89182 New Catholic Encyclopedia (2003): “Mortification. The deliberate restraint that one places on na... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 2 viikkoa sitten:
      Aamen tuohon mitä sanot! Pseudo-Dionysioksen määrittelemän klassisen kolmi-vaiheisen tai -tasoisen matkan purgatio oli puhdistumisvaihe ja kiira... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Daniel Nylund sanoi 2 viikkoa sitten:
      ”Tästä näkökulmasta Lutherin anselmilaispohjainen ajatus on helpotus: jos pahuus vaatii sovituksen rankaisemalla, se rankaisu ja viha on jo kohd... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Jannu sanoi 4 viikkoa sitten:
      Tässä hauska marssilaulu USA:n merijalkaväeltä: "One, two, three, four, every night we pray for war! Five, six, seven, eight, rape, kill, muti... Lutherin väkivaltainen Jumala
    • Salla sanoi 4 viikkoa sitten:
      Tuomas Akvinolaisen legitimoima erottelu ajallisista ja iankaikkisista rangaistuksista, mikä erottelu on edelleen voimassa katolisessa ajattelussa, o... Lutherin väkivaltainen Jumala

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit